Miten onnen voisi korjata ja pelastaa.

Aurinko katosi, tai kyllä se paistaa, mutta minne sen lämpö katosi? Mikä sen kadotti? Minulla on sitä ikävä. Kun on lämmin, voi olla ulkona, lenkkeilemässä, ja voi juoda paljon vettä. Ei tule niin helposti nälkä jos ei joudu olemaan sisällä, sisällä liian lähellä jääkaappia, liian lähellä ruokakomeroa ja muita kaappeja. Ulkona ollessa saattaa unohtaa syömisen.

Syksyllä alkaa lukio, luokaton lukio, ei ole samat ihmiset joka hetki ympärillä vahtimassa. Kukaan ei näe minun tapaani elää, he näkevät vain sen mitä haluan heille näyttää. Tai näkevät, mutta kun eivät ole koko ajan kanssani he eivät voi puuttua siihen niin helposti.

Tunnen kuinka läskini pursuavat. Tunnen kuinka ylimääräinen kerros hyllyy luitteni päällä, kuinka se painaa farkkujani ja kuinka farkkuni painavat siihen jäljen. En osta uusia isompia vaatteita. En voi. En halua. Haluan mahtua näihin, ja vielä pienempiin. Haluan olla vielä pienempi. Kaunis.

11.

Kanarisottoa

vettä

suklaata

Siinä on tän päivän tähän mennessä syömäni ruoat. Suklaasta tuli kauhea morkkis. Inhottava, miksi menin syömään sitä. Miksi miksi miksi? Olin niin kauan ilman suklaata. Niin kauan. Haluan sen olon, ettei tee edes mieli suklaata, takaisin. Ei kyllä nyt tee mieli, mutta tuolloin teki ja suklaata oli liian lähellä. En pystynyt vastustamaan. Ihan liikaa kaloreita, aivan liikaa rasvaa.

Tänään ei sitten enempää mitään. Illalla ehkä jotain todella vähäkalorista. Muuten menee 1000 kaloria täyteen tai saattaa se nytkin jo mennä, mutta ei saa mennä. Ei saa. Pakko liikkua. Menen lenkille. Ihan varmana menen. Pakko. 

where is the control?

Missä se kontrolli on? Missä se on? Olenko hävittänyt sen? Minne se on mennyt? Pitäisi kirjoittaa useammin, jos se kontrolli sieltä löytyisi paremmin. Muuten on mennyt ihan hyvin.  Suklaasta olen päässyt eroon, mitä nyt joskus otan jonkun pienen murusen, jottei muut ihmettelisi, mutta onneksi sitä ei tapahdu usein. Paino vain nousee pikkuisen, mitä olen tehnyt väärin. Kuulin että pasta ja vaaleat viljat kannattaisi jättää minimiin, toimiiko?

take my fat and go away

ED NOS- pinkki. Siinä se on. Nyt tiedän mihin ryhmään kuulun. En ole ana, en mia. En ikinä aijo oksentaa tahallani, sen tiedän. Olen kuullut liian monta huonoa kokemusta, liian monta. Välillä syön suht. normaalisti, välillä on anan oireita. Se vaihtelee. Tällä hetkellä haluan laihtua.

Tänään, tähän mennessä, olen syönyt 511,66 kcal, josta 19.512 rasvaa. Tohon oon laskenut jo teen, jonka meen kohta juomaan. Luultavasti. Rakastan teetä, jos vielä oppisin juomaan sen vähemmällä sokerilla. Käytän teessä sokeria, ja sain tuohon laskettua sokerinkin. Jos voisi pysyä tuossa määrässä, vaikka kyllä minä varmaan tässä vielä jotain syön illan aikana, juon ainakin. Ja jotain vähäkalorista. Uskoisin.

Vappu on ihan sekoittanut minut, uskon koko ajan että nyt on sunnuntai ja että huomenna taas kouluun, mutta onneksi on vasta maanantai, tavallaan viikonloput on helpompia kuin arkipäivät. Ei tule niin helposti nälkä.

Olen niin tyytyväinen itseeni, ei tee enää mieli suklaata, ei ole tehnyt aikoihin. Tämä on niin hienoa. Onnistun jossain kun vaan yritän.

Kävin eilen kissan kanssa vaa'alla, kissa painoi 4 kiloa, ollapa kissa, yhtä kevyt ja ketterä. 

....

Vaaka, kaipaan sinua. Haluan nähdä paljonko painan, haluan tietää. En pelkää sinua, haluan nähdä liian suuren luvun sinun näytöltäsi, haluan tuntea sisälläni olevan tuskan voimallisena. Haluan itkeä pahaa oloani. Itkeä liian suurta itseäni.

"Äänet kertovat, olet liian iso tähän maailmaan."

Luulin että jotain kehitystä olisi ollut. Muttei ole, tai jotain pientä, muttei se miltään tunnu. Pakko jatkaa, enemmän.